Oi voi... nyt on kyllä otettu sen verran takapakkia taas etten ole edes kehdannut tänne tulla kirjoittelemaan en tiedä mistä tämä alamäki nyt lähti, mutta kai se lähti siitä muutaman päivän laiskottelusta, kun en lenkille lähtenyt patikoinnista uupuneiden jalkojeni kanssa...

Mutta nyt siis ollaan taas lähtökuopissa. Ja ollaan muuten hieman syvemmällä siellä lähtökuopissa tällä kertaa.. Ystäväni kun tuli silloin viikko sitten luokseni viettämään leffailtaa, syötiin suklaata ja sipsejä ja juotiin limua jne jne, ja ajattelin koko ajan, että seuraavana päivänä jatkan kyllä sitä dieettiä sitten. Noh, kuinka ollakaan, seuraavana päivänä löysimme itsemme ystäväni kanssa baarin tanssilattialta! Alkoholissa kun on tunnetusti vielä "niin vähän kaloreita"...

No kuinka ollakaan, samaa rataa on jatkunut sitten tämäkin viikko, heh, juopotellut en kyllä ole, mutta aivan ihmeellinen karkkihimo on minuun tällä viikolla iskenyt. Siis ihmettelen asiaa ilman muuta, koska en ole aikaisemmin oikeastaan välittänyt makeasta mässättävästä, hyvin harvoin on tullut ostettua mitään karkkihyllystä. No nyt kuitenkin olen tällä viikolla jo KAHTENA päivänä vieraillut kyseisillä hyllyillä, perkele. En tosiaan ymmärrä mistä tämä suklaanhimo tulee. Höh.

Kuitenkin olen nyt JÄLLEEN KERRAN päättänyt tehdä lopun tälle läskihelvetille. Ihan oikeasti, nyt saa riittää. Nyt kun on nämä kylmemmät ilmatkin tulleet... Olin sanaton, kun en mahtunut enää edes viime talven takkiini Kuinka paljon voi ihminen lihota alle vuodessa?!! En voi käsittää tätä! Pari viikkoa sitten vaaka näytti sitä about 117-118, nyt se näytti tänään AAMULLA aamukahvin jälkeen 120.2. ÄRRRRRRRRRRH.

Nyt saa riittää. En laita suuhuni enää YHTÄÄN mitään makeaa tai rasvaista!! Kokeilen ensin vaikka yhden viikon kerrallaan, punnitsen itseni ensi lauantaiaamuna, ja mietin sitten jatkoa.

Ps. Saamme lähiaikoina uuden perheenjäsenen Etsimme parhaillaan meille sopivaa karvakorvaa, joten lenkkiseura on taattu!

Ei hyvältä näytä... Olin aamulla aivan liian uninen ja kiireinen, joten puuron keittelystä ei tullut mitään, nappasin suupalaksi nopeasti leipää kevyt-aamupalajuustolla. Oops.. Vaa-allakin tuli käytyä ja se oli virhe. 

No mutta näillä eväillä siis eteenpäin!  Nyt edessä päivän velvollisuudet, ja sen jälkeen suorinta tietä pururadalle! Jos sitä illemmalla sitten raineriakin vielä pikaisesti moikkaisi...

Saattaisi piristää pettynyttä mieltäni!

Ps. Olin kaikesta huolimatta eilen edes jollakin tasolla fiksu, ja ostin kevytnakkeja jotka lisään tänään itse valmistamaani ruskeakastikkeeseen. Lisukkeeksi keitän perunan ja hauduttelen kasviksia. Iltapalaksi voisin käydä ostamassa porkkanoita. Saisin jotakin rotia tähän ruokavalioon nyt!

IIK... viikko ois huomenna mennyt... ja tällä viikolla on tullu takapakkia, johtuen tosta sunnuntaisesta liki 10 kilsan vaeltelusta. Jalat on ollu niin pirun kipeät ja jumissa vielä tänäänkin, kun tosiaan ei tuollaisiin suorituksiin ole lainkaan tottunut.

Suoraan sanottuna tällä viikolla en ole yhdelläkään lenkillä käynyt, saati sitten rainerin päälle raahautunut . Ei tosiaan ole tehny mieli liikkua mihinkään suuntaan, hyvä kun aamuisin on sängystä näillä jaloilla ylös päässyt . Koulu- ja kauppamatkoja olen kyllä kävellyt, mutta niitä en laske liikunnaksi kyllä alkuunkaan.

Aiempia kirjoituksiani silmäillessä minuun iski nyt aivan kauhea morkkis! Olen luvannut itselleni, että aion olla tän blogini suhteen niin muille kuin itsellenikin täysin rehellinen. En siis voi kieltää sitä totuutta, että minuun iski eilen aivan kauhea KARKKIHIMOKIN kaiken lisäksi, ja se oli täysin voittamaton ja vei minut mukanaan . Filmtownista vuokrasin kaksi leffaa, ja valikoin pussiin 300g irtokarkkisuosikkejani . Ei ollut hyvä tuo, varsinkin kun söin niitä karkkeja vielä tänäänkin, kun en muutenkaan ole nyt kauheasti syömisiäni vahdannut niinkuin viime viikolla. Ärrh.

Vaa-an näyttämistä numeroista ei puhettakaan, nyt kun nälkäisenä ahmaisin itseni juuri täyteen ruokaa. Miten voikaan surettaa ja ärsyttää sen innon laantuminen, joka minussa vielä eilen aamulla virtasi!!

Täytyy kuitenkin ajatella positiivisesti. En ole hävinnyt tätä taistelua, vaikka tuntuu, että potkaisin pallon omaan maaliin. Onneksi tämä ei ole sellainen peli, jossa on vain yksi elämä . Antaa tämän päivän vain mennä menojaan, ja eilisenkin, ja voin taas jatkaa siitä, mihin sunnuntaina jäin!

Tosin... perjantaina olisi tiedossa leffailta ystävättäreni kanssa! Ja sekös taas ahdistaa, kun hän ilmoitti leffailtaan kuuluvan kaikenlaisia herkkuja.. mutta jospa sallisin tällaisen virheen itselleni nyt vielä kerran, kun tosiaan ystäväni asuu kaukana emmekä näe toisiamme kovinkaan usein. Kuulostaapa selittelyltä, mutta päätös on kuitenkin vain minun, ja siitä päätöksestä kärsinkin yksin vain minä . Ehkäpä maailmani ei kaadu, jos tuon yhden illan vielä herkuttelisin .

Mutta se tietää sitten kovaa rääkkiä tuon illan jälkeen! Ja tuon yhden illan (no okei, eilisen ja tämänkin päivän) vuoksi aion uhrata nyt aamiaisenikin pelkälle puurolle! Jostakin niitä kaloreita on nyt vedettävä pois, ja olen alusta saakka suunnitellut päivittäistä puuroaamiaista. Tämä viikko vaatii nyt sen muutoksen. Ja sen aion myös toteuttaa!

Lisäksi sinne lenkille on pian pakko lähteä, eikä enää selittelyksi kipeytyneet jalkalihakseni riitä. Tänään on kuitenkin tehtävä kotitöitä ja saunavuorokin on jo varattu puoli kahdeksaksi, joten siirrän sen lenkin sitten huomiseksi. Mutta huomenna on sitten tosissaan jo mentävä, vaikka koulupäivä on pitkä ja olen kotona myöhään. Silti aion kyllä kohdata sen taas - ystäväni pururadan.

Eilen en taas ehtinyt ollenkaan koneelle. Arvatkaas miksi?! 

Olin mieheni kanssa Repovedellä patikoimassa!! Tein luultavasti pisimmän lenkin, jonka olen ikinä elämässäni tehnyt. Lisäksi patikoiminen on fyysisesti raskaampaa kuin perus lenkkeily, joten voin hyvillä mielin olla ylpeä itsestäni!

Kolme tuntia taukoineen tuli siellä luonnossa pyörittyä. Katsottiin kartasta; yhteensä 9,1km patikoitiin. Herranjumala mitä ylämäkiä siellä on! Kyllä meinasin veivini heittää vähän väliä Mutta kun takaisin autolle päästiin, niin luoja sitä fiilistä! Aivan uskomatonta!

Otettiin myös voileipää mukaan ja kahvia termariin. Mikään ei voita sitä makua, joka tulee eväistä keskellä luontoa. Ah. Oli täysin mahtava päivä. Kalorilaskurista illalla katsottiin, että about 1000 kaloria kulutettiin. Minä tietysti enemmän, kun painoakin on reilusti enemmän Aivan mahtavaa!

Nyt on jalat sen verran rikki ja jumissa, että saa nähdä kykeneekö sitä tänään lenkille tai rainerille Mutta eilisen jälkeen ei jäisi kyllä ollenkaan paha mieli, vaikka pyhittäisin tämän päivän ihan vaan lepopäiväksi

Ihanaaa! Oli jälleen tultava lisäilemään tämän päivän aatoksia..

MINÄ TEIN SEN! Raahauduin rainerille ja 10 minuutin sijaan crossasin 15 MINUUTTIA! No voin kertoa, että nyt on voittajafiilis!

Tosin..meinasin heittää veivit 12 minuutin kohdalla, joten viimeiset 3 minuuttia meni niin, että crossasin minuutin verran niin lujaa kuin ikinä jaksoin, sitten minuutin tauko, ja taas minuutti rääkkiä jne. Noh, hiki ainakin nousi pintaan! 

Aivan käsittämättömän hyvä fiilis. Kyllä olen vaan niin paras! Motivaatio on nyt huippulukemissa!

Ja sitten kauppaan lohiostoksille ja lohisopan tekoon!