Tämä nainen on tehnyt elämää suuremman päätöksen tänään. Aion laihtua.

Ikäni lähentelee kahtakymmentäkahta vuotta. Yläasteen aikainen koulukiusaaminen on johtanut siihen, että olen vuosi vuodelta paisunut ja lihonut ja ollut pettynyt itseeni. Nyt saa riittää! En halua inhota itseäni. Olen vielä nuori, ja minulla on elämä edessäni. Nyt on muutoksen aika!

Ostin toissapäivänä uuden vaa-an, kun edellinen on ollut rikki lähes vuoden. Ja onneksi ostinkin, sillä tämänpäiväiset lukemat saivat minut vihdoin heräämään!

117,8kg. Se on järkyttävä lukema, vaikka olenkin 178cm pitkä. Ja kaiken kukkuraksi viimeisestä punnituksesta, vuosi sitten, olen lihonut taas 10 kiloa .

Minulla on onnekseni erittäin hyvät edellytykset laihtua . Asun onnellisesti avoliitossa miehen kanssa, joka rakastaa minua tällaisenakin. Hän on kuitenkin korvaamaton tuki minulle tässä tilanteessa. Käymme yhdessä lenkeillä ja hän kuntoilee päivittäin, jonka johdosta hankimme myös viikko sitten minulle crosstrainerin. Mikä sen mukavampaa, kun kuntoilla yhdessä rakkaimman ihmisen kanssa!

Aivan talomme nurkalla kulkee myös pururata, jota aion käyttää surutta hyväkseni . Olenkin jo jonkun verran siellä lenkkeillyt, mutta nyt teen siitä säännöllistä. Lisäksi tuo crosstrainer (lempinimeltään raineri) on minulle mieluisa kuntolaite, MUTTA APUA; en ostanut sitä kaupasta tai tilannut itse, vaan sain sen sukulaiseltani, ja huomasin surukseni painorajan olevan siinä 100kg ! En kehdannut sanoa kenellekään, että tuo ei minun painoani kanna. Häpeän kilojani niin. Olen kuitenkin tehnyt rainerilla varovasti kaksi 10 minuutin treeniä, ja pysyi kyllä kasassa. Pidempiä aikoja en uskalla crossailla, kun pelkään laitteen hajoavan alleni . Toivotaan, että se pysyisi jatkossa edes jotenkin kasassa siihen saakka, kunnes olen alle sen 100kg...

Mutta sanoista tekoihin; oi tuota ihanan aurinkoista syyssäätä, pururata kutsuu!