Noniin, täällä taas . Eilinen tosiaan jäi välistä, oli harmillisen pitkä koulupäivä. Mutta kirjoitellaan nyt sitten senkin edestä! 

Toissapäivänä siis pakotin itseni illemmalla vielä 10 minuutiksi raineriin. Voi luoja, miten rapakunnossa olenkaan, kun kuolema meinaa tehdä tuloaan jo parin ensimmäisen minuutin kohdalla! MUTTA... olen todella ylpeä itsestäni että olen puskenut silti sen 10 minuuttia enkä ole luovuttanut ja lähtenyt mutustelemaan pullaa hehe.. Korvapuusteja tuli muuten huvin vuoksi toissapäivänä leivottuakin, ja on niitä vieläkin jäljellä, mutta olen pitänyt näppini erossa ja syönyt niistä VAIN yhden!! Olen koettanut patistaa miestä syömään ne pois silmistäni.. Niihin en aio tosiaankaan koskea.

Mutta tuosta rainerista vielä. Aivan uskomaton vehje, oikeasti!! Olen niin positiivisesti yllättynyt, että oksat pois! Olen tosiaan reenaillut sillä nyt vasta 3x10 minuuttia, mutta se tuntuu silti aivan ylivoimaiselta keinolta kunnon kohottamiseen. Toki olen nyt viikon ajan lenkkeillytkin päivittäin, mutta tuo syke ja hiki nousee uskomattoman nopeasti ja helposti rainerilla. Ja huomasin suureksi ilokseni eilen, kun kävelin kaupasta kotiin (ja talomme on siis jyrkän mäen päällä) en hengästynyt YHTÄÄN niin paljoa kuin aikaisemmin! ! se tuntui aivan uskomattomalta, niin sanoinkuvaamattoman hyvältä!!

Ravintopuoli on ollut melko hyvä viimeiset päivät, poislukien se YKSI ainoa korvapuusti, mutta olihan niitä maistettava Normaalisit kun olen aamuisin vedellyt montakin leipäviipaletta, niin nyt olen karsinut ne kahteen viipaleeseen. Se on jo iso edistysaskel minulle, kun tuota itsekuria puuttuu jonkin verran... Tavoitteena olisi kuitenkin, että aamuisin söisin kaurapuuroa ja jättäisin nuo voileivät jopa kokonaan pois, juustossa ja makkarassa kun on yllättävän paljon kaloreita. Mutta olen päättänyt, että teen muutoksia pikkuhiljaa, jottei homma kosahtaisi.

Kotiruokaa. Nam. Se on minun lempiruokaani, joten siltä kannalta olen onnekas, etten ole koukussa big mäkkeihin tai lihapiirakoihin. En voi sietää pika- tai valmisruokia, ja olen ymmärtänytkin, että tavallisesta kotiruuasta ei liho, kunhan määrän osaa säätää sopivaksi. Sitä nyt ollaankin tässä parina päivänä harjoiteltu, ja ihan hyvin on mennyt. Meillä kun mies ampaisee ensin kattilalle ja jättää sitten minulle osan. Siitä osasta olen nyt joka päivä kipaissut pöydän ääreen ja lisännyt mieheni ruoka-annokseen 1/3 ovelaa.. ja mies on tyytyväinen!

Jaahas, tänään olisikin sitten ihan vapaapäivä edessä ! Aurinkokin taas näköjään pilkahtelee, joten edessä olisi sitten taas rakas pururatani!  Eilen tosiaan ei tullut lenkillä käytyä tai rainerillakaan reenattua, mutta koulumatka meni kävellen ja illalla kävin vielä kaupassakin kävellen että ei se ollut ihan hukkapäiväkään!

Mutta nyt... ulkoilma kutsuu! -->